EHEC

EHEC: kuvaus

Lyhenne EHEC tarkoittaa enterohemorragista Escherichia colia. Nämä ovat tiettyjä bakteerilajeja Escherichia coli (E.coli) -bakteereista. EHEC-bakteereita kutsutaan joskus erehdyksessä EHEC-viruksiksi.

Esiintyminen ja esiintymistiheys

EHEC-tauteja esiintyy kaikkialla maailmassa. Alle viiden vuoden ikäiset lapset kärsivät yleisimmin, mutta kaikissa ikäryhmissä voi esiintyä EHEC-infektio. Vuonna 2013 Robert Koch -instituutin (RKI) mukaan 30 prosenttia kaikista EHEC-tapauksista Saksassa koski alle viiden vuoden ikäisiä lapsia. RKI: lle ilmoitettiin samana vuonna yhteensä 1621 tapausta. Kahdessa potilaassa EHEC-infektion seuraukset johtivat kuolemaan. Robert Koch -instituutin mukaan tosiasia, että ilmoitettujen uusien EHEC-tapausten määrä vuonna 2013 oli toiseksi suurin (suurin: EHEC 2011), johtuu todennäköisimmin potilaiden ja lääkäreiden lisääntyneestä huomiosta EHEC-epidemian jälkeen vuonna 2011 Saksassa ja muissa. maissa.

EHEC-epidemia 2011

Vuosi 2011 on erityistapaus. EHEC-tautitapauksia oli enemmän. Toistaiseksi tuntematon EHEC-kanta aiheutti erittäin vakavia sairauksia toukokuun alussa 2011, etenkin aikuisilla naisilla Pohjois-Saksassa. Joissakin tapauksissa EHEC-infektion vaikeaa komplikaatiota, HUS (hemolyyttinen ureeminen oireyhtymä), ilmoitettiin kärsivillä. Kaikkiaan 4 908 EHEC-tartuntaa ilmoitettiin yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2010 (RKI: 918: n mukaan). Kun aikaisempien vuosien tapauksista lähes 50 prosenttia oli pääosin lapsia, vuonna 2011 tämän ikäryhmän osuus oli vain 14 prosenttia kaikista EHEC-tartunnoista. 21 tapausta päättyi kuolemaan.

EHEC: oireet

Varsinkin aikuisilla EHEC on usein ilman oireita. Muita EHEC-oireita ei yleensä ole. Bakteerit erittyvät yhden tai kolmen viikon kuluttua suolen liikkeestä ja ne voivat siirtyä muille ihmisille, joiden hygienia on huono. Jos valituksia esiintyy EHEC-infektion aikana, potilas on yleensä sairas. He valittavat vetistä ripulia, heillä on vatsakipuja ja oksentelua. Harvoissa tapauksissa lievä kuume on yksi EHEC-oireista. Harvinaisissa tapauksissa EHEC-infektio on erittäin vakava. Seuraavat oireet voivat esiintyä:

Vakava suolitulehdus (verenvuotokolitis)

10 – 20 prosentilla EHEC-tartunnoista kehittyy vakava sairaus. Erityisen todennäköisesti tämä vaikuttaa ikääntyneisiin ihmisiin, imeväisiin ja heikentyneisiin ihmisiin. EHEC-bakteerit aiheuttavat vakavaa suolistosairautta. Potilailla on erittäin tuskallinen vatsan kouristukset ja verinen ripuli. Voi olla kuume. Lääkärit puhuvat tässä verenvuotokolitisesta, joka tarkoittaa verenvuotoa suolistossa tulehduksessa.

Anemia ja munuaisten heikkous (hemolyyttinen ureeminen oireyhtymä)

EHEC-infektio voi myös olla vaarallinen hemolyyttinen ureeminen oireyhtymä (HUS) esiintyy: EHEC-toksiinit aiheuttavat punasoluja (hemolyysi) ja johtavat anemiaan (anemia). Siksi potilaat tuntevat olonsa raatoiksi ja ovat hämmästyttävän vaaleita. Lisäksi bakteeritoksiinit vaurioittavat verisuonten seiniä ja verihiutaleita (trombosyyttejä). Tämä johtaa voimakkaaseen verenvuoto taipumukseen.

Seurauksena on verenvuoto, joka voidaan nähdä iholla nyrkkikokoisina punctate-verenvuotoina (”petechiat”). Lisäksi munuaiset ja siten nesteen erittyminen eivät enää toimi kunnolla. Seurauksena on, että sairastuneet henkilöt varastoivat vettä jalkoihin (turvotus). Munuaiset saattavat vaurioitua kokonaan (akuutti munuaisten vajaatoiminta). Veren vieroitus on siten rajoitettu. Se voi johtaa sekaannustiloihin tai kohtauksiin.

EHEC: syyt ja riskitekijät

EHEC-infektiot johtuvat Escherichia coli -bakteerin (E. coli) spesifisistä kannoista. Miljoonat E. coli -bakteerit kuuluvat ihmisten ja eläinten normaaleihin suolistoflooraan. Siellä ne suorittavat tärkeitä tehtäviä: hajottavat sulamattomat ravintoaineet ja torjuvat taudinaiheuttajia. EHEC on kuitenkin näiden bakteerien kantoja, jotka voivat tehdä ihmisistä sairaita. Virheellisesti niitä kutsutaan joskus EHEC: ksi, vaikka ne ovatkin bakteereja.

Tartunta EHEC: n kanssa

EHEC-bakteerit esiintyvät yleensä märehtijöiden, kuten nautojen, lampaiden tai vuohien suolissa. Ne erittyvät tippuihin. Kontaminaatio tapahtuu yleensä lannalla saastuneilla elintarvikkeilla (nestemäinen eläinlanta, jota käytetään peltojen lannoittamiseen). Pienillä lapsilla suora kosketus eläimiin aiheuttaa myös sairausriskin.

EHEC-tartunnan riski kasvaa myös tiettyjä ruokia, kuten pastöroimatonta maitoa tai raakaa lihaa käytettäessä. EHEC-tapauksia oli kesällä 2011 usein. Tarkkaa tartuntalähdettä ei löytynyt. Tutkijat kuitenkin spekuloivat, että raa’at vihreät lehtivihannekset, kuten itut tai pinaatti, olivat vastuussa taudinpurkauksista.

EHEC voi siirtyä myös saastuneen veden välityksellä, esimerkiksi juodessaan tai uidessaan siinä. EHEC: llä tartuttamiseksi tarvitaan vain hyvin pieni määrä (noin 100) bakteereja. Siksi tartunta ihmiseltä toiselle on yleisempää kuin muiden sairauksien kanssa. Taudinaiheuttajat löytyvät taas suoliston liikkeestä, ja ne kulkevat seuraavan ihmisen sikiöinfektion ja huonon hygienian läpi. Infektion ja sairauden ensimmäisten oireiden (EHEC-inkubaatiojakso) välinen kesto on 2–10, mutta yleensä 3–4 päivää.

Miksi EHEC on vaarallinen ihmisille?

EHEC muodostaa toksiineja, nimeltään shigatoksiineja (Stx), jotka viime kädessä laukaisevat EHEC-oireita. Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet lukuisia EHEC: n alaryhmiä (serotyyppejä). Ne voivat aiheuttaa monenlaisia ​​oireita ihmisillä aina lievistä maha-suolikanavanvaihdoista vakaviin suolitulehduksiin. EHEC-serotyyppi O157: H7 löytyy yleisimmin maailmanlaajuisesti (O ja H tarkoittavat kunkin E. coli -kannan erityisiä pintarakenteita). Serotyypit O103 ja O26 seuraavat.

EHEC-toksiinien vaikutustapa

Muodostuneet shiga-toksiinit, joita kutsutaan myös verotoksiineiksi, sitoutuvat ihmisen soluihin, erityisesti ihmisen verisuonen seiniin. Siellä ne estävät tärkeiden proteiinien rakentamisen ja sairastuneet solut kuolevat. Lisäksi jotkut EHEC-kannat voivat ”roiskuttaa” haitallisia proteiineja kehon soluihin. Tämän mekanismin kautta patogeenit voivat myös kiinnittyä tiukasti suolen soluihin.

Ihoryhmiä on kaksi pääasiassa myrkyllistä Shigatoxinenia, Shigatoxin 1 (Stx1) ja Shigatoxin 2 (Stx2). Stx1-ryhmä aiheuttaa pääasiassa ripulia. EHEC, joka muodostaa Stx2: n, aiheuttaa pääasiassa vaikeita sairauksia, kuten hemolyyttinen ureeminen oireyhtymä (HUS). Tämä selittää myös sen, miksi EHEC aiheutti niin vakavan epidemian Saksassa vuonna 2011. Koska äskettäin löydetty EHEC-serotyyppi O104: H4 muodostaa sekä Shiga-toksiinit 1 ja 2. Tämä tekee tästä kannasta erityisen aggressiivisen.

EHEC: diagnoosi ja tutkimus

Ripulitilanteessa henkilöllä on suoliston liikkeitä enemmän kuin kolme kertaa päivässä. Tuoli ei ole muotoiltu ja sillä on korkea vesipitoisuus (> 75 prosenttia) – joten se on nestemäinen. Useimmissa tapauksissa suuri nestemäärä lisää myös suoliston liikkeitä (> 250 grammaa päivässä). Jos potilas esiintyy tämän tilan kanssa käytännössä, lääkäri suorittaa joitain tutkimuksia iästä riippumatta. Oikea yhteyshenkilö epäillyssä EHEC-tartunnassa on ensin perhelääkäri. Jos ilmenee vakavia oireita (vaikea ripuli, huono yleinen kunto), sairaalaan, jossa on infektioosasto, tulee käydä suoraan.

Anamneesi ja fyysinen tutkimus

Ensinnäkin lääketieteen ammattilainen esittää muutaman kysymyksen (anamneesin) voidakseen paljastaa mahdolliset EHEC-lisäoireet: Kuinka usein sinulla on suoliston liikkeitä? Kuinka tuoli on muotoiltu? Lisätäänkö verta ulosteeseen? Yhtä tärkeitä ovat kysymykset kuumeesta, vatsakipuista ja virtsan tiheydestä tai ulkonäöstä. Veri virtsaan on mahdollinen merkki vaurioituneista munuaisista.

Lääkäri kysyy myös mahdollisista riskitekijöistä. Tämä yrittää jäljittää EHEC-tartunnan lähteen. Keksitty kontakti eläimillä tilalla? Syövätkö pesemättömät vihannekset vai raaka liha? Oliko sinulla ollut yhteyttä ripulin kanssa esimerkiksi työssä?

Toinen tärkeä tieto on myös asianomaisen ammatti. Jos hän työskentelee ruoan kanssa, se voi selittää ja hillitä EHEC-infektioiden leviämistä. Se ottaa myös huomioon, mitkä lääkkeet otetaan. Erityisesti laksatiivien (laksatiivien) liiallinen käyttö voi johtaa vakavaan ripuliin ja feign-infektioon.

Fyysisen tutkimuksen aikana lääkäri etsii munuaisten vajaatoiminnan tai munuaisvaurioiden merkkejä, kuten turvotusta tai verta virtsaan. Jos potilas tuntuu heikolta ja on epätavallisen vaalea, tämä voi olla merkki anemiasta. Lääkäri tarkastaa ihon myös perusteellisesti. Pienemmät verenvuodot (petechiat) viittaavat veren hyytymisen häiriintymiseen.

Jos veriseen ripuliin liittyy merkkejä munuaisten vajaatoiminnasta, heikosta veren hyytymisestä tai anemiasta, potilas sijoitetaan välittömästi sairaalaan ja eristetään muista potilaista. Sitten tehdään lisätutkimuksia.

Ulosteenäytteiden tutkiminen

Ripuliin on useita syitä. Ulosteenäytteen avulla lääkäri voi yrittää löytää syyn. EHEC: ssä potilaat kärsivät yleensä ripulista ilman verta, mutta muuten heillä ei ole terveysrajoituksia. Ulosteenäytteessä EHEC voi toisinaan kuitenkin havaita ulosteessa piilevän (ulosteen peittämän) veren.

Tietyissä tilanteissa lääkäri järjestää erityisen tuolitutkimuksen EHEC: llä. Saksan yleisen lääketieteen yhdistyksen voimassa olevien EHEC 2011 -ohjeiden mukaan tämä pätee, jos

• potilaalla on ripulia ja verta on näkyvissä ulosteessa
• potilas työskentelee suoraan ruoan kanssa
• asianomaisella henkilöllä oli yhteys HUS-potilaisiin
• Lapset kärsivät munuaisten heikkoudesta

Veri- ja virtsakokeet

Veriä tutkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota arvoihin, jotka puhuvat EHEC-indusoidusta hemolyyttisestä ureemisesta oireyhtymästä (HUS). Tämä on erityisesti punasolujen ja verihiutaleiden lukumäärä. Sekä punasolut että verihiutaleet voivat vähentyä merkittävästi, koska EHEC-toksiinit tuhoavat ne.

Muutetut munuaisarvot veressä (esimerkiksi kreatiniini) osoittavat munuaisten mahdollisen vaurioitumisen EHEC-infektion takia. Lisäksi tulehdukselliset parametrit (valkosolut, C-reaktiivinen proteiini) määritetään veressä. Korkeat tulehduksen tasot osoittavat kuitenkin vain tartuntaa; ne eivät ole todisteita EHEC: stä. Tutkiessaan virtsaa (ns. Virtsapistoksen kanssa) lääkärit kiinnittävät huomiota ensisijaisesti piilotettuun vereen ja proteiineihin. Ne voidaan havaita munuaisten toimintahäiriöissä.

EHEC-toksiinien todistus

Tärkein epäillyssä EHEC-tartunnassa on sen selvittäminen, onko bakteereilla toksiinintuotannon toksiinientuottogeenejä (toksiinien havaitseminen) ja tuottavatko ne tosiasiallisesti toksiineja (toksiinien havaitseminen). Toksiinigeenien havaitseminen tapahtuu ulostemateriaalin PCR-tutkimuksella (polymeraasiketjureaktio). Toksiinin havaitsemiseksi potilasmateriaalista saatu E. coli monistetaan ensin viljelmässä. Tässä viljelmässä Shiga-toksiinit voidaan detektoida ns. ELISA: lla (Enzyme Linked Immunosorbent Assay).

EHEC: hoito

Vaikka EHEC on bakteereja (EHEC-virusta ei ole!), Antibioottihoitoa ei tällä hetkellä suositella, koska tällainen hoito voi pidentää bakteerien erittymistä ja aiheuttaa lisääntynyttä toksiinien vapautumista bakteereista. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suuriannoksisella antibioottihoidolla voi olla hyötyä. Tämä on kuitenkin tarkistettava lisätutkimuksilla. Ripulia ei tule myöskään hoitaa ripulilääkkeillä, kuten loperamidilla, koska nämä myös häiritsevät patogeenien erittymistä ulosteeseen.

EHEC-hoito on siis yleensä puhtaasti oireenmukaista. Mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä, riippuu sairauden vakavuudesta. Neste- ja suolakorvikkeet ovat yleensä tarpeen: Potilaat menettävät ripulin suolat (elektrolyytit), kuten kalium ja natrium. Näillä on esimerkiksi tärkeä rooli sydämen, hermojen ja lihaksen toiminnassa.

Jopa häiriintynyt munuaistoiminta vaikuttaa kehon elektrolyyttitasoon. Siksi elektrolyyttihäviöt kompensoidaan infuusioilla, tableteilla tai elektrolyyttijauheella. Sama pätee potilaiden nestetasapainoon, koska potilaat menettävät myös ylimääräisen veden ripulin takia.

HU-oireyhtymän hoito

Koska hemolyyttisen ureemisen oireyhtymän (HUS) komplikaatio voi saavuttaa hengenvaarallisen tason, puhtaasti oireenmukainen hoito ei riitä. Heikentynyttä munuaisten toimintaa stimuloidaan erityisillä lääkkeillä (diureetit). Jos munuaiset vajaavat, munuaisten korvaustoimenpiteet, kuten dialyysi (”veren pesu”), ovat tarpeen. Dialyysillä veri puhdistetaan jätteistä. Valinnaisesti dialyysin tapaan potilaan veriplasma puhdistetaan ns. Plasmafereesillä.

Lisäksi on muita hoitotoimenpiteitä, mutta niiden tehokkuudelle ja siedettävyydelle ei ole toistaiseksi tehty pitkäaikaisia ​​tutkimuksia. Vuonna 2011 esiteltiin lääketieteellisessä lehdessä ”New England Journal of Medicine”, tutkimus, johon osallistuivat muun muassa saksalaiset asiantuntijat. Tutkimuksen tulosten mukaan EHEC: n hoitaminen HUS: lla erityisellä vaikuttavalla aineella, nimeltään ekulitsumabi, lupaa menestystä. Noin 400 000 euron vuotuisilla kustannuksilla se on yksi kaikkien aikojen kalleimmista lääkkeistä, ja sen käyttö on mahdollista vain erikoishoitokeskuksissa.

EHEC: Taudin kulku ja ennuste

Pääsääntöisesti yksinkertainen EHEC-infektio paranee ilman seurauksia. Komplikaatioilla, kuten verenvuotoisella suolen tulehduksella tai hemolyyttisellä ureemisella oireyhtymällä (HUS), voi kuitenkin olla pitkäaikaisia ​​seurauksia: Noin 50 prosenttia HUS: sta kärsivistä lapsista tarvitsee myöhemmin munuaisten korvaushoitoa (dialyysi) pysyvien munuaisvaurioiden takia. Jopa 40 prosentilla kehittyy verenpainetauti ja krooninen munuaisten vajaatoiminta kymmenen-viidentoista vuoden aikana HUS: n jälkeen. Vuoden 2011 epidemiassa kuolleisuusaste oli noin yksi prosentti. Aikaisempiin tutkimuksiin nähden tämä osuus on noin kaksi prosenttia. Se on kohonnut monimutkaisessa hemolyyttisessä ureemisessa oireyhtymässä, jossa noin neljä prosenttia ihmisistä kuolee.

EHEC: Ehkäisy

Robert Koch -instituutti on antanut joitain suosituksia itsensä ja ympäristönsä suojelemiseksi EHEC-tartunnalta. Nämä suositukset on suunnattu ensisijaisesti imeväisille, vanhuksille, heikentyneille immuuneille ja raskaana oleville naisille:

Ole varovainen kosketuksissa eläinten kanssa

Tämä pätee esimerkiksi eläintarhaan. Ole varovainen, ettet laita käsiäsi suuhun, kun olet joutunut kosketuksiin eläimen kanssa. Vältä samanaikaista syömistä ja juomista. Puhdista kädet huolellisesti lämpimällä vedellä ja saippualla.

Säilytä ruoka hyvin jäähdytettynä

Tämä on erityisen totta pilaantuvaa ruokaa. Koska EHEC-bakteerit lisääntyvät parhaiten lämpötilassa 37 ° C.

Pese hedelmä huolellisesti ja kuori se tarvittaessa

EHEC voi olla vihanneksissa ja hedelmissä, kun eläinlantaa on käytetty lannoitteena.

Älä syö vihanneksia tai kuori vihanneksia

Kuten lihan valmistuksessa, myös ruoan kuumentamiseen vähintään 70 ° C: seen kymmenessä minuutissa on kiinnitettävä huomiota.

Älä syö raa’ita eläintuotteita

Vältä raa’an tai alikeitetyn lihan syömistä. Sama koskee raakamaitoa ja siitä valmistettuja tuotteita. Vain hyvin lämmitetyissä eläintuotteissa EHEC ja sen toksiinit ovat vaarattomia.

Varmista, että keittoympäristö on puhdas

Puhdista huolellisesti astiat, ruokailuvälineet, työtasot, pyyhkeet ja leikkuulaudat raakaruoan valmistuksen jälkeen. Siksi EHEC-bakteereja ei voida siirtää seuraavaan valmistettuun ruokaan.

Pese kädet huolellisesti kuumalla vedellä ja saippualla

Tämä pätee erityisesti käymälän käytön, raakatuotteiden kanssa työskentelyn jälkeen ja ennen syömistä tai juomista.

Mene lääkäriin ajoissa

Tämä pätee erityisesti useiden päivien jatkuvaan ripuliin tai jos löydät ulosteveren. Erityisesti imeväisillä ja pikkulapsilla lääkäriin tulee käydä nopeasti, jos se on jakautunut päivään ripulin ollessa kasassa.

Estä leviäminen

EHEC: n leviämisen estämiseksi perusteellisilla hygieniatoimenpiteillä on erittäin suuri merkitys. Tämä myös rajoittaa onnistuneesti siirtoa henkilöltä toiselle. Jos potilaat hoidetaan sairaalassa, heitä hoidetaan siellä erikseen. Vain kun EHEC-bakteereja ei enää voida havaita kolmen ulostenäytteen jälkeen, eristys poistetaan. Yhteisötiloissa, kuten kouluissa työskentelevät tartunnan saaneet henkilöt eivät välttämättä työskentele siellä niin kauan kuin he lähtevät EHEC: stä. Sama pätee ruokailla työskenteleviin ihmisiin. Koska tartunnat voidaan ilmoittaa jo epäilyttäessä, EHEC yritetään havaita ja hillitä varhain.