Gravesin tauti on toinen tärkeä autoimmuuninen kilpirauhasen sairaus Hashimoton kilpirauhastulehduksen lisäksi. Molemmissa tapauksissa spesifiset vasta-aineet laukaisevat autoimmuunisia tulehduksellisia prosesseja. Ne johtavat Gravesin taudin yhteydessä kilpirauhasen liikatoimintaan (hypertyreoosi). Lisäksi Gravesin tauti voi vaikuttaa silmiin, sääriin, käsiin ja jalkoihin. Lue kaikki tärkeät tiedot Gravesin taudista täältä.
Gravesin tauti: syy
Gravesin tauti kohtaa mieluummin 20-50-vuotiaita naisia. Tautiin viitataan myös nimellä Basedowin tauti, Gravesin tauti, immunogeeninen hypertyreoosi tai Gravesin tyyppinen immuuni-kilpirauhasen sairaus.
Gravesin taudissa kehossa tuotetaan tiettyjä vasta-aineita (vasta-aineita), jotka lisäävät kilpirauhashormonin tuotantoa – hypertyreoosi kehittyy. Suuri osa potilaista kehittää lisäksi silmäliittimien tulehduksellista sairautta (endokriininen orbitopatia). Lisäksi Gravesin tauti voi vaikuttaa myös jalkojen, käsivarsien ja jalkojen sidekudokseen.
Gravesin tauti esiintyy usein perheessä. Tällaisissa perheissä havaitaan usein myös Hashimoton kilpirauhastulehduksia, minkä vuoksi tiettyjen geneettisten muutosten epäillään aiheuttavan sairauden kehittymistä. Ei voida kuitenkaan ennustaa, onko Basedowin tauti puhkeamassa ja milloin. Joskus puhkeaminen seuraa virusinfektiota tai vaikeaa henkistä stressiä. Muissa tapauksissa potilaat kärsivät Gravesin taudista täydellisen hyvinvoinnin takia.
Kuten Hashimoton kilpirauhastulehdus, myös Gravesin tauti esiintyy usein muiden autoimmuunisairauksien, kuten Addisonin taudin (lisämunuaisen lisämunuainen), tyypin 1 diabeteksen tai gluteeni-intoleranssin (keliakia, natiivi sprue) kanssa.
Gravesin tauti: oireet
Gravesin taudin kolme johtavaa oiretta ovat:
- Kilpirauhanen laajentuminen (”struuma”, struuma)
- Silmämunien (exophthalmos) esiintyminen
- Sydämentykytys (takykardia)
Näitä kolmea oiretta kutsutaan myös ”Merseburger Trias”.
Ulkonevien silmämunien lisäksi silmäalueella voi tapahtua muutoksia, kuten ripsien turvotusta ja sidekalvontulehduksia. Lääkärit puhuvat sitten endokriinisestä orbitopatiasta. Jopa kuivat silmät, joissa on valofobiaa, lisääntyneet kyyneleet, paine ja / tai vieraan kehon tunne ovat mahdollisia. Vakavissa tapauksissa voi myös heikentyä näkö ja heikentyä näkökykyä.
Muita oireita kilpirauhasen liikatoiminnasta Gravesin taudissa ovat painonpudotus, unihäiriöt, yliherkkyys, hikoilu, korkea verenpaine, hiustenlähtö, tiheät suoliston liikkeet, kuukautiskierros ja naisten hedelmättömyys, lihasheikkous, sisäinen levottomuus, ärtyneisyys, ahdistus ja keskittymättömyys.
Harvemmin Gravesin tautia sairastavilla potilailla kehittyy turvotusta sääreiden alueella (käytännön myxedema), käsissä ja jaloissa (akropaikka).
Gravesin tauti: diagnoosi
Ensin lääkäri käy yksityiskohtaisen keskustelun potilaan kanssa sairaushistorian (anamneesin) keräämiseksi. Tätä seuraa fyysinen tutkimus verenpaineen mittauksella ja silmien, jalkojen ja käsien tutkiminen.
Tärkeä diagnoosille on myös verikoe: mitataan kilpirauhashormonien T3 ja T4 sekä aivolisäkkeen hormonin TSH (stimuloi hormonin tuotantoa kilpirauhasessa) tasot veressä. Lisäksi verinäytteestä tutkitaan Gravesin taudille tyypillisiä vasta-aineita.
Osana Gravesin taudinmääritystä kilpirauhanen tutkitaan myös ultraäänellä.
Gravesin tauti: hoito
Gravesin tautia sairastavat potilaat saavat aluksi ns. Kilpirauhaslääkkeitä noin vuoden ajan, ts. Lääkkeitä, jotka estävät hormonien tuotantoa kilpirauhanen (kuten tiamazoli tai karbimatsoli). Alussa lisätään beeta-salpaajia lievittämään liikatoiminnan oireita (kuten sydämentykytys).
Noin puolella potilaista tauti paranee noin vuoden ajan tyreostaattisen käytön jälkeen, joten enää lääkitys ei ole tarpeen.
Toisaalta, jos kilpirauhasen liikatoiminta jatkuu 1–1,5 vuoden käytön jälkeen kilpirauhaslääkkeillä tai jos se leimahtaa uudelleen alkuperäisen parannuksen jälkeen, kilpirauhanen toiminta on kytkettävä pois päältä pysyvästi. Tämä tehdään joko radiojoditerapialla tai kilpirauhanen (koko elin tai sen osat) kirurgisella poistolla. Potilaiden on sitten otettava puuttuva kilpirauhashormoni tablettimuodossa koko elämän ajan. Tähän liittyy kuitenkin vähemmän komplikaatioita ja sivuvaikutuksia kuin olisi kilpirauhaslääkkeiden pitkäaikaisessa tai pysyvässä käytössä.
Ennen leikkausta kilpirauhasen toiminta on normalisoitava lääkityksellä, muuten voi tapahtua tyrotoksinen kriisi (tirotoksikoosi). Tämä hengenvaarallinen kliininen kuva voi johtaa korkeaan kuumeeseen, sydämentykytykseen, oksenteluun ja ripuliin, lihasheikkouteen, levottomuuteen, tajunnan uneliaisuuteen ja huimaukseen sekä koomaan ja verenkiertohäiriöihin sekä lisämunuaisten toimintahäiriöihin.
Silmäoireiden hoito
Endrasiinisen orbitopatian kanssa Gravesin taudissa voidaan antaa kortisonia. Se auttaa silmämunien ulkonäköä ja silmien voimakasta turvotusta vastaan. Seleeniä annetaan usein lievissä tai kohtalaisissa tapauksissa. Kuivat silmät voidaan hoitaa kosteuttavilla silmätippuilla, voiteilla tai geeleillä.
Gravesin tauti: ennuste
Noin 50 prosentilla potilaista Gravesin tauti paranee yksinään. Siitä huolimatta, oikea-aikainen hoito kilpirauhaslääkkeillä on tarpeen. Jopa onnistuneen hoidon jälkeen tauti voi syttyä uudelleen. Kilpirauhasen toiminta on sitten sammutettava lopullisesti.
Pelätty kilpirauhasen komplikaatio johtuen Gravesin tauti tai jokin muu tauti on tyrotoksinen kriisi. Kuolleisuus täällä on 20-30 prosenttia.