Kellotesti on yksinkertainen testimenetelmä, jota käytetään dementian diagnosoinnissa. Se soveltuu hyvin dementian havaitsemiseen varhaisessa vaiheessa. Kellotesti ei kuitenkaan riitä ainoana testimenettelynä. Siksi sitä käytetään yleensä yhdessä toisen dementiadiagnostiikkatestin kanssa (MMST, DemTect). Lue tästä kaikki tärkeä kellotestissä – miten se toimii ja miten sitä arvioidaan!
Dementiatestaus kellotestin avulla
Dementia (kuten Alzheimerin tauti tai vaskulaarinen dementia) voidaan diagnosoida käyttämällä erilaisia testausmenetelmiä. Yksi näistä menetelmistä on kellopiirustustesti. Se on helppo tehdä ja kestää vain muutaman minuutin.
Kellotesti ei kuitenkaan ole ainoa dementian diagnostiikkatyökalu. Siksi se yhdistetään aina toiseen varhaisen havaitsemisen testiin (MMST tai DemTect).
Kellotestiä suositellaan ikäryhmälle 65-85.
Kellotesti: Näin se toimii
Kellotestistä on erilaisia variantteja. Saksassa mallia käyttää yleensä Shulman (1993): Testihenkilöä pyydetään syöttämään numerot ”1” – ”12” tiettyyn ympyrään, koska ne on sijoitettu kellon kellonaikaan. Lisäksi minuutin ja tunnin kädet tulee piirtää siten, että ne näyttävät tietyn ajan (yleensä kello 11:10).
Joskus kellotestivariantti Sunderlandin et al. (1989) käytettiin. Testattavan on myös piirrettävä valitsin itse (ts. Ympyrä).
Kellotestillä testataan ohjeiden ymmärtäminen, suorituksen suunnittelu, visuaalinen muisti ja kokorakentava toteutus. Viimeksi mainittu on kyky kaapata ja toistaa monimutkainen kuvio – tässä valitsin, jolla on tietty aika.
Kellotesti: arviointi
Kellotestiä arvioitaessa se ei riipu vain siitä, ovatko kaikki numerot ja kaksi osoitinta oikeassa asennossa. Tarkastaja esimerkiksi etsii myös, onko numeroiden välinen tila lähes yhtä suuri ja numerot ovat selvästi luettavissa.
Mitä edistyneempi dementia, sitä vaikeampi on kellotesti kärsiville: Piirretty kello on tunnistamaton, numerot ja kädet ovat väärin piirrettyjä tai jopa puuttuvat. Vakavan dementian yhteydessä monet potilaat eivät enää yritä piirtää kelloa. Jotkut ihmiset sen sijaan kirjoittavat sanoja tai heidän nimensä paperille.
Shulmanin (1993) mukaisen kellotestin tulos arvioidaan asteikolla ”1” (täydellinen) arvoon ”6” (ei kellon näyttöä).
Kellotestiarviointi variantissa Sunderlandin et ai. (1989) perustuu asteikkoon ”10” (oikea esitys) – ”1” (ei enää tunnistettavissa kelloksi).
Minuuttiosoitin ilmiö
Joskus valintakiekko sen numeroineen ja tuntipiste näkyvät oikein, mutta minuuttipiste on asetettu väärin. Tämä ns. Minuutin käden ilmiö kello testi voi osoittaa dementian alkamista.